–Parasta Lapissa on elämäntapa. Se on aivan erilainen kuin Etelä-Suomessa tai Keski-Euroopassa tai jopa Rovaniemellä. Lapin elämäntyyli on rauhoittava. Siellä ei tarvitse näytellä eikä yrittää olla hirveän tärkeä ihminen.

Lauseissa kiteytyvät Lissun perimmäiset pohdiskelut, miksi hän muutti aikoinaan Lappiin. Nyt hän on 80-vuotias, mutta tekee eräoppaan töitä edelleen vuodet ympäriinsä. Vain toukokuussa ja myöhään syksyllä tulee työrupeamaan taukoja.

–Tämä on minun maisema, minun elämäni paikka. En voisi ajatella muuta. En lähtisi pois millään, tiivistää Lissu tuntojaan entisenä espoolaisena.

Perhe istui Hausjärven kodissa aikoinaan pyöreän pöydän ääressä, kun lähtöä mietittiin. Vaihtoehtoja oli kaksi; Tammisaaren ulkosaaristo tai Lappi. Hän oli kouluttautunut tunturioppaaksi jo 1977 Suomen Matkailuliiton puitteissa. Lissu valitsi Lapin ja Kaamasen. Hän saapui sinne alkujaan yrittäjäksi.

Kaamasesta hän hankki itselleen myös talon. Vuosien ajan hän työskenteli omistamallaan Kiellatuvalla, sitten tunturioppaana ja opettajana tuleville oppaille, kunnes eläkeikä yllätti.

Aloilleen jääminen ei kuitenkaan houkuttanut. Lissun kädet ovat edelleen täynnä töitä iästä huolimatta. Hän rohkaiseekin muita jo eläkeiän saavuttaneita harkitsemaan keikkatöihin ryhtymistä Lapissa. Se saattaa antaa huikeaa elämän sisältöä. Itse hän työskentelee nyt Pohjoiskalottioppaana Kukkolan bussit -yhtiölle, sveitsiläiselle Kontikille ja saksalaiselle Travel Traders`lle.

Lissulla työ ja harrastukset ovat aina kulkeneet käsi kädessä. Lapin luonnon mahtavat puitteet ovat antaneet siihen hyvät mahdollisuudet. Sen ovat huomanneet perheen lapsetkin. Heistä viisi kuudesta on löytänyt elämänsä sijan ja työn Lapin maisemissa.

Share This